Riskien lieventäminen
Riskien lieventäminen viittaa toimenpiteisiin ja toimiin, joita keskustaalustapalvelujen tarjoajat toteuttavat vähentääkseen tai poistaakseen tunnistettuja systeemisiä riskejä, jotka voivat vahingoittaa vaaliprosseseja, perusoikeuksia tai julkista keskustelua. Digitaalipalvelulain nojalla erittäin suurten verkkoalustojen (VLOP) ja erittäin suurten verkkohakukoneiden (VLOSE) on tunnistettava mahdolliset riskit ja toteutettava kohtuullisia, oikeasuhteisia ja tehokkaita toimenpiteitä niiden käsittelemiseksi.
Oikeusperusta
"Erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkkohakukoneiden tarjoajien on toteutettava kohtuullisia, oikeasuhteisia ja tehokkaita lieventämistoimenpiteitä, jotka on räätälöity 34 artiklassa tarkoitettuihin tunnistettuihin systeemisiin riskeihin, ja otettava erityisesti huomioon tällaisten toimenpiteiden vaikutukset perusoikeuksiin."
— 35 artiklan 1 kohta, asetus (EU) 2022/2065 (digitaalipalvelulaki)
Komissio voi myös antaa suuntaviivoja erityisistä riskien lieventämistoimenpiteistä, kuten digitaalipalvelulain 35 artiklan 3 kohdassa määrätään, erityisesti vaaliprossejeihin vaikuttavista riskeistä.
Miksi se on tärkeää
Riskien lieventäminen on keskeistä demokratian ja perusoikeuksien suojelemisessa digitaalisessa ympäristössä. VLOP- ja VLOSE-palvelujen on arvioitava ja käsiteltävä todellisia tai ennakoitavissa olevia kielteisiä vaikutuksia kansalaiskeskusteluun, vaaliprossejeihin, kansanterveyteen, alaikäisiin ja muihin julkista etua koskeviin alueisiin. Ilman tehokasta lieventämistä alustat voivat vahvistaa laitonta sisältöä, väärää tietoa ja ulkomaista tiedon manipulointia.
Velvoite koskee erityisesti nimettyjä alustoja ja hakukoneita, joilla on yli 45 miljoonaa kuukausittain aktiivista käyttäjää EU:ssa. Näiden tarjoajien on räätälöitävä toimenpiteensä niiden palvelujen aiheuttamiin erityisiin riskeihin ottaen huomioon tekijät, kuten algoritminen vahvistaminen, sisällön moderointikapasiteetti ja niiden suositusjärjestelmien suunnittelu.
Vaalikausien aikana riskien lieventämisestä tulee erityisen kriittistä. Tarjoajien tulisi toteuttaa tehostettuja toimenpiteitä, kuten eriytettyjä seurantaryhmiä, parannettuja tiedonvarmistuskumppanuuksia, läpinäkyviä poliittisen mainonnan käytäntöjä ja kriisinhallintamekanismeja suojellakseen vaalien ja kansanäänestysten eheyttä.
Keskeiset kohdat
- Räätälöity lähestymistapa: Lieventämistoimenpiteiden on oltava erityisiä kunkin tarjoajan riskinarvioinnissa tunnistettuihin riskeihin, ei yleisiä vaatimustenmukaisuustoimia.
- Oikeasuhteisuus: Toimenpiteiden tulisi tasapainottaa tehokkuus perusoikeuksien, mukaan lukien ilmaisunvapaus ja yksityisyys, kunnioittamisen kanssa.
- Vaalipainopiste: Erityistoimenpiteitä tarvitaan usein vaaleja edeltävien, vaali- ja vaalien jälkeisten kausien aikana kohonneiden riskien käsittelemiseksi.
- Useita työkaluja: Tehokas lieventäminen yhdistää tyypillisesti sisällön moderoinnin, algoritmisten muutosten, käyttäjien koulutuksen, läpinäkyvyystyökalujen ja viranomaisten ja tiedonvarmistajien kanssa tehtävän yhteistyön.
- Jatkuva parantaminen: Tarjoajien on mukautettava toimenpiteitä tarkastusten, sääntelypalautteen ja kehittyvien uhkien, kuten generatiivisen tekoälyn sisällön, perusteella.
- Dokumentointi: Kaikki lieventämistoimenpiteet on dokumentoitava ja raportoitava vuosittain, ja riippumattomien tarkastusten on varmistettava niiden tehokkuus.
Riskien lieventäminen vs. riskinarviointi
Riskinarviointi on prosessi, jossa tunnistetaan ja analysoidaan mahdollisia systeemisiä riskejä, jotka johtuvat alustan suunnittelusta, toiminnasta tai käytöstä. Riskien lieventäminen on seuraava vaihe: konkreettisten toimenpiteiden toteuttaminen tunnistettujen riskien käsittelemiseksi. Arviointi on diagnosoivaa; lieventäminen on ohjaavaa.
Esimerkiksi riskinarviointi saattaa tunnistaa, että suositusjärjestelmä vahvistaa vaaliväärää tietoa. Vastaava riskien lieventäminen voisi sisältää algoritmisten parametrien säätämisen, vaihtoehtoisten ranking-vaihtoehtojen tarjoamisen käyttäjille, kumppanuuden tiedonvarmistajien kanssa tai varoitusmerkintöjen toteuttamisen varmistamattomille vaaliväitteille.
Molemmat prosessit ovat pakollisia digitaalipalvelulain 34 artiklan (arviointi) ja 35 artiklan (lieventäminen) nojalla, ja ne on suoritettava vähintään vuosittain tai kun merkittäviä muutoksia tapahtuu.
Aiheeseen liittyvät termit
- Systeeminen riski
- Riskinarviointi
- Erittäin suuri verkkoalusta (VLOP)
- Erittäin suuri verkkohakukone (VLOSE)
- Digitaalipalvelukoordinaattori
- Suositusjärjestelmä
- Sisällön moderointi
- Kriisinhallintamekanismi
- Vaaliprosessi
- Perusoikeudet