Oikeus tietojen poistamiseen

Oikeus tietojen poistamiseen, joka tunnetaan myös nimellä "oikeus tulla unohdetuksi", antaa yksityishenkilöille laillisen valtuuden pyytää henkilötietojensa poistamista tietyin edellytyksin. Tietosuoja-asetuksen nojalla ihmiset voivat pyytää organisaatioita poistamaan heidän tietonsa, kun ne eivät ole enää tarpeellisia, niitä on käsitelty lainvastaisesti tai kun he peruuttavat suostumuksensa. Tämä oikeus auttaa suojaamaan yksityisyyttä ja antaa ihmisille hallinnan heidän digitaalisesta jalanjäljestään.

Oikeudellinen perusta

"Rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjältä häntä koskevien henkilötietojen poistaminen ilman aiheetonta viivytystä, ja rekisterinpitäjällä on velvollisuus poistaa rekisteröidyn henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, jos jokin seuraavista perusteista soveltuu:
a) henkilötiedot eivät ole enää tarpeellisia siihen tarkoitukseen, johon ne kerättiin tai joita varten niitä muutoin käsiteltiin;
b) rekisteröity peruuttaa suostumuksen, johon käsittely on perustunut [...], eikä käsittelyyn ole muuta laillista perustetta;
c) rekisteröity vastustaa käsittelyä [...] eikä käsittelyyn ole olemassa perusteltua syytä [...]"

— 17 artiklan 1 kohta, asetus (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)

Miksi se on tärkeää

Oikeus tietojen poistamiseen on perustavanlaatuinen kaikille, joiden henkilötietoja kerätään ja käsitellään verkossa, mukaan lukien poliittisen mainonnan yhteyksissä. Kun poliittiset kampanjat, mainostajat tai alustat käyttävät henkilötietoja kohdentamiseen tai mainosten näyttämiseen asetuksen 2024/900 mukaisesti, yksityishenkilöillä säilyy tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeutensa pyytää kyseisten tietojen poistamista.

Poliittisten mainospalvelujen tarjoajille ja julkaisijoille tämä tarkoittaa prosessien toteuttamista, joilla vastataan poistopyyntöihin kuukauden kuluessa. Organisaatioiden on todennettava, soveltuvatko poistamisen perusteet, ja ilmoitettava yksityishenkilölle päätöksestään. Jos tietoja on jaettu kolmansille osapuolille, rekisterinpitäjien on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin ilmoittaakseen näille osapuolille poistopyynnöstä.

Oikeus ei kuitenkaan ole ehdoton. Organisaatiot voivat kieltäytyä poistopyynnöistä, kun käsittely on tarpeen lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseksi, yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia varten tai oikeudellisten vaatimusten laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi. Poliittisen mainonnan avoimuussääntöjen mukaiset kirjanpitovelvoitteet voivat myös rajoittaa sitä, milloin tiedot voidaan poistaa.

Keskeiset kohdat

Yksityishenkilöt voivat pyytää henkilötietojensa poistamista, kun ne eivät ole enää tarpeellisia, niitä on käsitelty lainvastaisesti tai kun he peruuttavat suostumuksensa
Rekisterinpitäjien on vastattava poistopyyntöihin kuukauden kuluessa, jatkettavissa kahdella kuukaudella monimutkaisissa pyynnöissä
Oikeus koskee henkilötietoja, joita käytetään poliittisen mainonnan kohdentamis- ja mainosten näyttötekniikoissa
Poikkeuksia on olemassa lakien noudattamisessa, yleisessä edussa ja oikeudellisissa vaatimuksissa – avoimuuteen liittyvät kirjanpitovaatimukset voivat syrjäyttää poistopyynnöt
Organisaatioiden on ilmoitettava kolmansille osapuolille poistopyynnöistä, jos se on teknisesti mahdollista eikä suhteettoman vaikeaa
Poistopyynnön hylkääminen edellyttää selkeää perustelua ja rekisteröidylle on ilmoitettava hänen oikeudestaan tehdä valitus valvontaviranomaiselle

Oikeus tietojen poistamiseen vs. oikeus käsittelyn rajoittamiseen

Oikeus tietojen poistamiseen tarkoittaa henkilötietojen pysyvää poistamista, kun taas oikeus käsittelyn rajoittamiseen tarkoittaa tietojen käyttötapojen rajoittamista niitä poistamatta. Rajoittaminen on tarkoituksenmukaista, kun joku kiistää tietojen oikeellisuuden, vastustaa käsittelyä tai tarvitsee tietoja oikeudellisia vaatimuksia varten, vaikka organisaatio ei enää tarvitse niitä. Rajoittamisen yhteydessä tietoja säilytetään, mutta niitä ei muutoin käsitellä ilman henkilön suostumusta. Poistaminen on lopullista; rajoittaminen on väliaikaista. Poliittisen mainonnan yhteyksissä rajoittamista voidaan soveltaa kohdentamiskäytäntöjen tutkinnan aikana, kun taas poistaminen seuraisi, kun käsittelyn oikeusperuste päättyy eikä kirjanpitovelvoitetta sovelleta.

Liittyvät termit

Henkilötiedot
Rekisteröity
Käsittelyn oikeusperuste
Suostumus
Kohdentamistekniikat
Tietosuojaviranomainen
Oikeus käsittelyn rajoittamiseen
Rekisterinpitäjä
Henkilötietojen käsittelijä
Kirjanpitovelvoitteet

Kyllä. EU-asetuksena TTPA on suoraan sovellettavissa kaikissa jäsenvaltioissa ilman kansallista täytäntöönpanoa. Jäsenvaltioiden tarvitsee vain nimetä viranomaiset ja asettaa seuraamukset.

Läpinäkyvyysvaatimukset varmistavat, että kaikki poliittiset toimijat toimivat samojen sääntöjen mukaisesti. Äänestäjät voivat nähdä, kenellä on resursseja ja miten niitä käytetään, mikä tukee reilua kilpailua.

Avoimuus rakentaa luottamusta osoittamalla äänestäjille, että poliittiset toimijat toimivat avoimesti. Piilotettu rahoitus tai kohdentaminen heikentää luottamusta demokraattisiin prosesseihin.

Edellyttämällä selkeää merkintää ja helposti saatavilla olevia avoimuustietoja TTPA auttaa ihmisiä tunnistamaan poliittisen mainonnan ja ymmärtämään, kuka heitä yrittää vaikuttaa.

Poliittiseen mainontaan kuuluu jokainen maksettu viesti, joka edistää poliittista toimijaa, vaikuttaa äänestäjien käyttäytymiseen, vaikuttaa vaalien tai kansanäänestysten tulokseen tai vaikuttaa lainsäädäntö- tai sääntelyprosesseihin. Se sisältää myös kaikki poliittisen toimijan mainonnan tai poliittisen toimijan puolesta tehdyn mainonnan.

Ei. TTPA ei vaikuta kansallisiin sääntöihin, jotka koskevat poliittisten mainosten sisältöä, vaalikampanjoiden rahoitusta, vaalikausia tai yleisiä poliittisen mainonnan kieltoja. Se lisää avoimuusvaatimuksia olemassa olevien kansallisten lakien päälle.

Virallinen nimi on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/900 poliittisen mainonnan avoimuudesta ja kohdentamisesta. Se julkaistiin 20. maaliskuuta 2024.

Kyllä. TTPA kattaa kaiken poliittisen mainonnan, olipa se verkossa tai verkon ulkopuolella, mukaan lukien painetun mainonnan, mainostaulut, television, radion ja digitaaliset kanavat. Luvun III kohdentamissäännöt koskevat ainoastaan verkkomainontaa.